Kirsikat

Kirsikat F1online

Kirsikat

Jotkut kirsikat ovat makeita ja mehukkaita, toiset kiinteitä ja happamia. Kaikkia yhdistää kuitenkin terveellisyys ja runsas vitamiinipitoisuus. Kirsikoita on naposteltu jo tuhansien vuosien ajan.

Kirsikoilla on paikkansa aterioissa aamusta iltaan: mehuna, hillona ja säilykkeenä, kakuissa ja tortuissa, kastikkeissa ankan tai riistan kanssa sekä jälkiruokaliköörissä. Kirsikan noin 400 lajiketta voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: imeläkirsikat (Prunus avium) ja hapankirsikat (Prunus cerasus).

Imelä- tai linnunkirsikat ovat yleensä lähes pyöreitä, mutta ne voivat olla myös soikeita tai munanmuotoisia. Niiden halkaisija on 6–25 millimetriä, ja kypsyessään niistä tulee kirkkaan- tai tummanpunaisia. Niiden maku on yleensä hyvin makea, mutta villinä kasvavissa lajikkeissa voi olla ripaus karvautta. Imeläkirsikan tunnetuimmat alalajit ovat aikaisin kypsyvät sydämenmuotoiset kirsikat, joiden hedelmäliha on pehmeä, sekä myöhemmin kypsyvät kiinteämpirakenteiset lajit. Imeläkirsikat sopivat erinomaisesti piirakoiden ja kakkujen täytteeksi, ja niistä voi tehdä hedelmähyytelöä, kompottia tai hilloa yhdessä vadelmien ja mansikoiden kanssa. 

Hapankirsikat (kirpeät kirsikat) ovat jokseenkin pyöreitä, mutta hieman pituuttaan leveämpiä. Niiden halkaisija on 15–20 millimetriä – ne ovat siis vain hieman pienempiä kuin imeläkirsikat. Hedelmien väri vaihtelee kirkkaan- ja tummanpunaisen välillä, ja niiden liha on yleensä pehmeää ja mehukasta, joka on joko punaista tai melkein valkeaa, toisin kuin imeläkirsikoissa. Niiden maku vaihtelee hieman happamasta väkevään tai jopa karvaaseen ja mausteiseen. Hapankirsikan yleisin tyyppi on morello-kirsikka. Hapankirsikat ovat ihanteellisia hilloissa ja mehuissa sekä suklaaseen yhdistettyinä. Salsassa (vihreän paprikan, salottisipuleiden ja mausteisen kastikkeen kanssa) käytettynä niiden kirpeä maku sopii erinomaisesti yhteen paistetun tai grillatun linnunlihan tai riistan kanssa.

Imeläkirsikat syödään yleensä tuoreina, kun taas hapankirsikoiden kaikki aromit tulevat esiin vasta kypsennettäessä. Molempien kirsikkalajikkeiden siemenet on poistettava ennen syömistä tai kypsentämistä. Ruoanlaitossa kirsikkamehu on hyvä punaviinin korvike. Tuoreissa kirsikoissa on kiinteä, suora, vihreä varsi. Mitä syvempi hedelmän väri on, sitä aromaattisempi on niiden maku. Kirsikat säilyvät jääkaapin vihanneslokerossa enintään kaksi-kolme päivää. Hapankirsikat voi pakastaa siemenineen.

Kirsikat ovat myös nopea ja terveellinen energianlähde. Lisäksi niissä on runsaasti C-vitamiinia ja A-vitamiinin esiastetta, mikä on hyväksi iholle.

Teksti: Rainer Meier