Aika ajatella kaikki uusiksi: “Meidän on kokeiltava uusia lähestymistapoja”
Sanomalehdessä julkaistava työpaikkailmoitus ei nykyään juurikaan toimi. Se on Martina Dietrichin järkkymätön mielipide. Hän vastaa Caritas-organisaation pyörittämän Kardinal Frings House -hoivakodin laitoshuollosta ja hallinnosta ja tietää hyvin, kuinka vaikea on löytää hyvää hoitohenkilökuntaa. “Meidän on etsittävä uusia lähestymistapoja löytääksemme uutta henkilökuntaa”, hän sanoo. Tätä varten Dietrich oli kolme vuotta sitten mukana perustamassa työryhmää, jonka tarkoitus on kehittää konkreettisia henkilöstön rekrytointi- ja sitouttamismenetelmiä Kölnin seudulla. Kehitettyyn työsuhde-etuohjelmaan kuuluu joukkoon liittymislahjoja uusille työntekijöille, pieni, kahden viikon välein täydennettävä aarreaitta, josta löytyy tuotteita tiimille, jne. Lisävuoroja ottaville annetaan 20 euron etuseteli. Jos työvuoro edellyttää siirtymistä toiseen hoivakotiin, työntekijälle myönnetään 80 euron kertakorvaus matkakuluihin.
Caritas hyvässä taloudellisessa asemassa
“Haluamme luoda kannustimia, jotta ihmiset haluavat työskennellä Caritasissa”, Dietrich painottaa. “Monet nuoret ihmiset karttavat kolmivuorotyötä, työskentelyä yleisinä vapaapäivinä ja viikonloppuisin”, tämä määrätietoinen nainen uskoo. “He etsivät työtä työnantajilta, jotka pystyvät tarjoamaan säännölliset työajat. Monet koulunsa päättävät jatkavat opiskelua, koska he toivovat voivansa ansaita pitkällä aikavälillä enemmän rahaa kuin hoiva-alalla keskimäärin. Mutta me haluamme erottua. Hyvä suhdetoiminta on tärkeämpää kuin koskaan ennen, kun halutaan näyttää, että myös hoiva-alalla työskentely voi olla kiinnostavaa.”
Ammattitaitoisten työntekijöiden markkinat kumisevat tyhjyyttään
“Tällaista työuraa kohtaan tunnettavan innostuksen puute ja vaihtelu ei kuitenkaan ole ainoa ongelma”, 61-vuotias toteaa: Hoitoalan ammattilaiset ja laitoshuoltajat eivät selviä tällaisesta työvuoresta, koska alalla on kova pula harjoittelijoista ja opiskelijoista. Hoiva-alan markkinat on lakaistu puhtaaksi. Hoiva-alan palveluihin haetaan epätoivoisesti pätevää henkilöstöä. Eikä tilanne ole juurikaan parempi terveydenhuoltosektorilla. Pula ammattitaitoisista työntekijöistä paheni Saksassa entisestään, kun asevelvollisuus lakkautettiin, sillä samalla loppui myös siviilipalvelus, joka on Dietrichin mukaan ollut yksi keino herättää nuorten kiinnostus hoiva-alaa kohtaan. Korona taas lakkautti kouluvierailut, joiden aikana Dietrichillä oli tapana mainostaa alaansa koulunsa päättäville. Myöskään työharjoittelu hoivakodeissa ei enää ole mahdollista. “Nuoret eivät enää voi saada esimakua vanhustenhoidosta ja päättää itse, sopisiko ala heille – tämä tarkoittaa, että mahdollisten hakijoiden joukko kutistuu entisestään. Tällä on se vaikutus, että olivatpa rekrytointikampanjat sitten kuinka hyviä tahansa, ne romahtavat kuin lyijyilmapallot.” Tämä kaikki sai Dietrichin löytämään sosiaalisen median ja sen kautta rekrytoinnin. “Näytämme some-kanavillamme klippejä työntekijöidemme keskimääräisten työpäivien sisällöstä. Näin voimme puhua suoraan sopiville ehdokkaille ja vakuuttaa heidät työmme kiinnostavuudesta. E-rekrytointi on silti edelleen haastavaa. Eikä jokainen hakija ole sopiva. Kehittyminen ehdokkaasta täysin koulutetuksi hoivatyöntekijäksi vaatii melkoisesti sisua.”
Apua vierastyöläisiltä
Caritas lähestyy henkilöstöongelmia toivottamalla tervetulleiksi vanhustenhoidon työntekijöitä ulkomailta. Tämän kampanjan tuloksena Tunisiasta palkataan pian yksi työntekijä Caritasin jokaiseen Kölnin alueen hoivakotiin. Valitut kuusi miestä ja naista ovat jo aiemmin työskennelleet sairaanhoitajina kotimaassaan, Saksassa he aloittavat avustavina hoitotyöntekijöinä. Vuodessa he oppivat kieltä, integroituvat uuteen ympäristöön ja tottuvat hoivakodin arkeen. He oppivat tuntemaan työtoverinsa ja hoivakodin iäkkäät asukkaat. Kahdentoista kuukauden kuluttua he voivat siirtyä hoitajiksi sairaalaan, hoivakotiin tai muuhun sosiaalialan laitokseen. Dietrich odottaa tältä ohjelmalta paljon. Onhan kiistaton totuus, että hoivahenkilöstöä tarvitaan tulevaisuudessa vielä enemmän kuin nyt.
Artikkeli on osa “PROconcept”-lehteämme. Lataa digitaalinen lehti.
